Ohje, miten Bequemia ja muita omalla vastustermostaatilla varustettuja polttimia voi käyttää
termostaattilaatikko-lisälaitteen kanssa (tai muuten tavallisen kapillaaritermostaatin ohjaamana)

Varoitus ja tämän ohjeen käyttöehdot:
Tämä ohje on tarkoitettu avuksi itserakentelijoille ja sitä käyttävä tekee muutokset omalla vastuullaan.
Minä en ota mitään vastuuta omaisuudelle tai henkilöille aiheutuneista suorista tai välillisistä vahingoista.
En voi myöskään antaa parempaa tukea tähän asiaan, koska minulla ei ole mahdollisuutta kokeilla mainittuja polttimia (jos valmistaja muuttaa joitain arvoja, en pystyisi päivittämään ohjetta)


Polttimissa, joissa on käynnistys lämpötilamittauksen perusteella, on useimmiten myös ominaisuus, jota kutsutaan moduloinniksi.
Modulointi tarkoittaa sitä, että kattilan lämpötilasta riippuen käytetään useita eri tehoasteita.
Huomaa! Tämä ominaisuus menetetään, jos muutetaan poltin tätä ohjetta seuraten.

Ohjeen seuraamisen haitat:
-modulointi-ominaisuus menetetään (poltin käsketään valikosta käyttämään vain yhtä tehoa)
-poltinohjelmaan kuuluva lämpötilan mittaus menetetään. (polttimessa on kattilalämpötilan näyttö)

Ohjeen seuraamisen hyödyt:
-käynnistys- sammutuslämpötilat voidaan valita vapaasti,toisistaan riippumatta.
-poltinta pystytään ohjaamaan varaajan lämpötilan mukaan.


Perusteet:
Polttimen lämpötilanmittausanturi on vastus, jonka arvo muuttuu lämpötilan muuttuessa. Polttimen ohjelma lukee anturin arvon, ja vertaa sitä asetettuihin käynnistys- ja sammutuslämpötiloihin (ja ehkä myös tehoportaille asetettuihin arvoihin). Tästä syystä, jotta poltin käynnistyisi ja sammuisi, anturin johtimien välissä pitää olla tietty vastus. Jos vastus on nolla (oikosulku) tai ääretön (katkaistu johto) ,ei tapahdu mitään!
Kapillaritermostaatti (kuten myös minun termostaattilaatikkonikin) on asentoa vaihtava kytkin (vastus nolla tai ääretön). Jotta tällaista voisi käyttää, pitää lisätä kaksi vastusta. Varsinainen työ on määritellä oikein, minkäarvoiset vastukset tarvitaan.

Vastusarvojen määrittäminen:
Ensimmäiseksi pitää tietää, millä lämpötiailla polttimen ohjelma varmasti käskee polttimen käyntiin täydellä teholla, ja millä lämpötilalla poltin aivan varmasti sammuu. Uskoisin sopivien olevan 60 ja 90 astetta, mutta tämä pitää tarkistaa polttimen ohjekirjasta/asetuksista.
Seuraavaksi irroitetaan lämpötila-anturi polttimesta. Usein niissä on pikaliitin, tai johdot ovat kiinni ruuviliitosrimassa, mutta pahimmassa tapauksessa johto on juotettu polttimen piirilevyyn. Silloin sen joutuu katkaisemaan, ja jatkamaan "sokeripalalla" tai juottamalla.
Anturit ovat useimmiten PT-100 tyyppiä, jolloin niissä on yksi valkoinen ja ja kaksi punaista johdinta. Punaiset on kytketty yhteen anturin päässä, joten ne ovat samanarvoiset. Jos johtimia on vain kaksi, ei tarvitse ihmetellä, ja jos niitä on useampi, mutta toiset värit, tarkista vastusmittarilla.
Kiinnitä vastus yleismittariin, ja laita sen pää astiaan, jossa on 60 asteista (tai aiemman ohjeen mukaan päättämäsi lämpötilan mukaista) vettä. Mittaa vastusarvo, ja merkitse muistiin. Tämä on käynnistysraja-vastus.
Kuumenna vesi 90 asteeseen (tai muuhun sopivaan lämpötilaan) ja mittaa vastus. Tämä on sammutusraja-vastus.
Nyt sinulla on tiedossa sovivat vastusarvot. Hanki sen mukaiset, halvat lankavastukset, tai säätövastukset.

Kytkennän toiminta:
Kun niitten johtimien, joissa oli alunperin kiinni polttimen oma lämpöanturi,väliin laittaa äsken määrittelemäsi sammutusraja-vastuksen,poltin ei tosiaankaan lähde käymään niin kauan, kun vastus on kytkettynä. Kun johtimien väliin laittaa käynnistysraja-vastuksen, poltin lähtee käyntiin täydelle teholle. Näin toiminnasta saatiin päälle-pois-tyyppinen, ja poltinta voidaan nyt ohjata tavallisilla kapillaaritermostaateilla.
Kuten todettiin, vastusarvoilla nolla tai ääretön ei tapahdu mitään (tai tulee häiriö). Siksi ohjaus pitää olla sellainen, että se vaihtaa näiden kahden määritellyn vastuksen välillä. Sammutusraja-vastus pitää olla se, joka on kytkettynä silloin, kun vaihtaja-rele on lepoasennossa (varmistetaan, ettei poltin lähde käymään, jos releeseen/ohjaukseen tulee vika).
Edellä oleva avuste riittää niille, jotka pystyvät muutoksen tekemään!  Ellet ymmärtänyt ohjetta, älä ryhdy muutokseen!

Vastuksia saa elektroniikan kommponetteja myyvistä liikkeistä, tai hyvin varustetuista sähköliikkeistä.

Kuvatun mukaisessa kytkennässä ei esiinny vaarallisia jännitteitä, mutta silti kannattaa noudattaa samaa huolellisuutta kuin mitä  tahansa sähkökytkentää tehtäessä.
Kuvassa rele on jännitteettömässä tilassa, jolloin kytkettynä on vastus R1 (sammutusraja-vastus)

Kun releen käämiin tuodaan jännite, kytkeytyy käynnistysraja-vastus (R2), ja poltin pysyy päällä niin kauan, kun rele on vetäneenä.
Vasemmalla kuva minun ohjauslaatikostani.

Ylempänä olevaa kytkentäkaaviota vastaavat johtimien värit ohjauslaatikossa:

A. tumman sininen
B. musta
C. vaalean sinininen