Polttimen ohjaus ottaen huomioon myös käyttöveden kulutus Kun poltin asennetaan järjestelmään, jossa ei ole varaajaa, ja pahimmassa tapauksessa kattilan vesitilavuuskin on hyvin pieni, alkaa pellettipolttimen öljypoltinta hitaampi käynnistys haitata. Öljypoltin alkaa tuottaa täyttä tehoa heti käynnistyksen jälkeen, pellettipolttimelta siihen menee useita minuutteja. Kun kattilasta aletaan ottaa runsaasti kuumaa käyttövettä, kattilanlämpö putoaa nopeasti, eikä poltin pysty siihen vastaamaan. Suihkun aiheuttama hetkellinen tehonkulutus voi olla jopa 40kW, eikä poltin täydellä tehollaankaan pysty tähän. Jos vielä kattilan lämpö on jo ollut alhaalla, lähellä käynnistymistä, kun kulutus aloitetaan, ja polttimen käynnistykseen menee minuutteja, käyttövesi alkaa viiletä. Tavallisin korjaus tähän on ollut pitää polttimen käynnistymislämpötilaa korkeana (80 tai yli), mutta se ei ole taloudellista. Viking-Bio polttimeen on saatavana erillinen, ulkoinen anturi, joka vahtii käyttöveden kulutusta ja tarvittaessa käynnistää polttimen aikaisemmin. Toteutus vaan on turhan monimutkainen ja anturi kallis, idea on hyvä. Bionassa on jo valmiina anturit erikseen polttimen käynnistykselle ja sammutukselle, jolloin ei tarvita lisäantureita, ainoastaan anturin oikea sijoitus. Tätäkin ideaa kypsyteltiin Pellettikeskustelu-foorumissa, jossa on ryhmätyönä keksitty ratkaisuja asioihin ennenkin. Bequem-poltinkin on siellä melkein suunniteltu uudelleen.... Kunnia tästä ideoinnista ja ensimmäisistä kokeiluista lankeaa Heikki vIlhuselle, joka on aina aktiivisesti keskusteluissa mukana. Toteutus käytännössä Bionan käynnistävä anturi mittaa tavallisesti vain kattilaveden lämpötilaa. Nyt olisi tarkoitus sen lisäksi huomioida myös käyttövedenkulutus. Jos aiotaan selvitä lisäämättä osia, anturin pitaa olla paikassa jossa se mittaa sekä kattilan lämpötilaa että käyttöveden lämpötilaa. Käyttövesikierukka on normaalisti täynnä samanlämpöistä vettä kuin kattilassakin on. Kun kuumahanaa avataan vähän tai lasketaan reilummin, mutta vain lyhyen aikaa, kattila ehtii lämmittää veden, eikä kierukasta ulos tulevan veden lämpötila laske huomattavasti. Kun kuumahanasta lasketaan vettä pitkään, tai suuria määriä, kierukan ulostuloputken lämpö alkaa laskea. Siinä on siis oikea paikka anturille. Jos kuumaa vettä ei kuluteta, poltin seuraa kattilan lämpötilaa. Jos kuuman veden kulutus on runsasta, poltin lähtee käyntiin jo ennen kuin kattilan lämpö on edes saavuttanut normaalia käynnistysrajaa. Tällöin kuumaa käyttövettä riittää enemmän.

Kapillaarianturi asennetaan tiiviisti (puhdistettua) käyttövesikierukan putkea vasten siten, että kapillaarin pää on kattilan pintaa vasten. Hyvä kosketus varmistetaan nippusidekiinnityksellä. Myös lämpöä johtavaa tahnaa (alumiini- tai pii-) voidaan käyttää. Kupariputken ympärille laitetaan eristevilla siten että koko kapillaarin anturiosa on eristeen sisällä. Koska kyseessä on käynnistävä anturi, epäonnistunut asennus (huono lämmönjohtavuus) ei aiheuta vaaraa, vain sen että poltin lähtee käyntiin liian myöhään.