Jokainen tietää, että pilkkeet tai lastut on helpompi sytyttää, ja ne palavat nopeammin ja tasaisemmin, kuin kokonainen halko. Tätä yksinkertaista totuutta hyödynnetään myös Biona-polttimessa: Pelletti murskataan ennen polttamista. Siten päästään eroon myös muita polttimia vaivaavasta ongelmasta: Jos poltin säädetään polttamaan kokonaista pellettiä, se ei selviydy yhtä hyvin pelletin mukana tulevasta purusta. Biona-polttimen ohjauskeskukseen voi tarpeen vaatiessa ladata uusia asetuksia eri pellettilaaduille. Kukaan ei aiemmin ole polttanut Bionalla Vapon pellettiä, joten ensimmäinen tehtäväni oli testata toiminta suomalaisella pelletillä. Huomaa! edellä mainitut asetukset vaikuttavat vain siihen kuinka kauniisti ja varmasti poltin syttyy. Kun se palaa, aktiivinen säätö hoitaa itse palamista riippumatta mitä polttimeen syöttää.

Varoitus! Älkää vain missään tapauksessa yrittäkö polttaa pölyä tavallisella pellettipolttimella, saatatte räjäyttää polttimenne/kattilanne ! Käyttämäni tavara ei siis ollut varsinaisesti purua tai sahajauhoa, vaan sitä erittäin hienoa ja räjähdys- herkkää pölyä, jota irtoaa pellettiä käsiteltäessä. Sellainen tavara ei suostu edes kulkemaan tavallisen kuljettimen läpi polttimelle asti, saati että polttaminen onnistuisi. Tavallisen sahajauhon polttaminen olisi varmaan onnistunut liian helposti, joten valitsin pahimman mahdollisen materiaalin kokeillakseni mihin Biona pystyy. Tulevaisuus on kotimaisen polttoaineen, ja kenties ennen pitkää voidaan polttaa edullisella hinnalla erilaisia  pellettejä, joita ei ole tehty puusta, tai ainakin eivät tule yhdeltä monopolivalmistajalta. Tällöin laatu ja ominaisuudetkin vaihtelevat, ja tarvitaan poltin, joka selviää siitä kunnialla. Mahdollisesti käytön lisääntyessä voitaisiin saada edullista Eurooppalaista pellettiä yhteisostoina. Ruotsissakin on saatavana halpaa Puolalaista pellettiä, jolla on korkea lämpöarvo (5kWh/kg tai yli), mutta sen raaka-aine on osittain puusepänteollisuuden jätettä, joka sisältää mm. liima-aineita. Sellaisen polttaminen vaatii polttimelta korkeaa polttolämpötilaa ja itsepuhdistuvuutta.

Yllä olevassa kuvassa näkyy polttimessa testatut aineet ylärivissä. Vasemmalta lukien: Vapo 8mm, Vapo 6mm, siilon pohjalta kerättyä, pelletistä irronnutta pölyä. Alarivissä samat tavarat Bionan rouhimen läpi kulkeneina, valmiina poltettavaksi. 6 ja 8 millisestä pelletistä tulee samanlaista rouhetta, ja pölyyn mylly ei tietenkään vaikuttanut mitenkään. Vaikka Bionan kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, mittasin mielenkiinnosta myös ruuvin läpi tulevat määrät minuutissa. (kaikissa ruuveissa syöttömäärä/minuutti riippuu pelletin koosta) tulokset:  8mm = n.123g/min.  6mm = n. 115g/min.  pöly = n.210g/min.

Tässä vastaavat kuvat palamisesta. Vasemmalla ylhäällä 8mm pelletin liekki. Oikealla ylhäällä 6mm pelletin liekki. Vasemmalla puruliekki. Kuten arvata voi, tällä polttimella pelletin koon muuttuessa liekki ei muutu! Liekki on kuin kaasupolttimessa. Pölyä poltettaessa liekki on jo epävakaampi ja osittain palanutta ainesta tulee pesään enemmän. Liekki on erittäin kuuma, vaikka lämpötila polttimen sisällä on sama, lämmön nousua tapahtuu vielä toisioilmavyöhykkeessä polttimen ulkopuolella.

Polttotestejä Biona-polttimella Perusteet: Biona-poltin on suunniteltu polttamaan puupellettiä, ja sen erikoinen rakenne mahdollistaa polton parhaalla mahdollisella tavalla. Minä olen suorittanut kokeiluja muilla aineilla, kuin puupelletillä, vain osoittaakseni Bionan erinomaisuuden polttolaitteena. Muita aineita poltettaessa valmistajan takuu ei ole voimassa, ja jotkut aineet saattavat jopa aiheuttaa vaaratilanteita. Muun, kuin puupelletin poltto on siis käyttäjän omalla vastuulla. Nämä artikkelit ovat lähinnä yleishyödyllisiä ja auttavat ehkä vielä parantamaan jo ennestään hienointa Biona-poltinta tai kenties luomaan rinnakkaismallin muille polttoaineille. Seuraavissa testeissä on käytetty kattilana samaa vanhaa 70-luvun Högforsia, josta löytyy tarkempia kuvia täältä.

Vieressä tyypillinen savukaasumittaus poltettaessa puu- pellettiä Bionalla. Häkäarvo on aina hyvä (40-130ppm), hyötysuhde (effc) on nettohyötysuhde, josta on laskettu pois häviöt (savukaasu,kosteus,vety) Bionan arvot ovat pitemmässä polttojaksossa lähellä öljypolttimen vastaavia, mikä on puun poltossa aika saavutus. Viereinen näyttö Keurakin valmistamalla pelletillä. Tässäkin kuvassa näkyy ,että vetomittaukseen ei ole luottamista. Tämä analysaattori maksaa yli 2500,- ja silti vetomittaus ei pidä paikkaansa. Se johtuu pitkistä letkuista ,vetomittauksen kannalta huonosta mittapään asettelusta ym.tekijöistä. Erillisellä mittarilla saatu lukema oli -0,017 kPa

Tässä kuvassa näkyy Bionan poltinpesä ja arina roottoreineen altapäin kuvattuna normaalin puupelletinpolton jälkeen. Poltin on puhdistanut itsensä, eikä pesässä ole sintraantuneita aineita eikä tuhkaa. Tämä on vertailukuva. Alempana samalla sivulla on muitten polttoaineitten jälkeen vähän erilaisia otoksia.

etusivulle

Rypsipelletti Seuraavassa kokeessa käytetty tavara on rypsin siemenistä öljyn erottamisen jälkeen jäänyt jäte. Kaikkea öljyä ei saada pois, joten tavara sisältää sitä vielä noin 10%. Massamainen jäte on pelletöity.

Palaa kuin kynttilä! Pötkön voi sytyttää kaasysytyttimellä ,jonka jälkeen se palaa kauniisti isolla liekillä ja ilmassa on "pullan tuoksu" öljystä.

Rypsipellettiä. Pehmeähkö, tumman ruskea pelletti, joka kuitenkin pysyy pitkänä kuljetuksessa. -Tilavuuspaino 615kg kuutiometri. -Kosteus alkeellisesti mitattuna pienempi kuin pelletillä, ehkä n.3% -Lämpöarvoa ei pysty mittaamaan kuin termolaboratorion laitteilla,  mutta testiarvojen perusteella korkeampi kuin puulla, ehkä jopa 6kWh/kg. -Selkeästi öljyinen ja tahmainen puru. -Rypsioljyn leimahduspiste alle 400 astetta. -halkaisija 6mm, hyvin vähän hienoa, paljon pitkää(5cm), keski- mitta 2,5cm

Ennakko-odotukset: Polttoaine sisältää öljyä, jonka leimahduspiste on matala. Siksi oli odotettavissa epätasaista palamista ja jopa vaarallisia leimahduksia. Purun tahmaisuuden vuoksi oli odotettavissa Bionan rouhimen likaantuminen/tukkeutuminen tai mahdollisia ongelmia kuljetinruuvissa. Lämmöntuotosta ei uskaltanut arvella mitään. Odotettavissa oli ikävää hajua ympäristöön koko polton ajan. Tulokset: Koe aloitettiin tietenkin puhtaalla polttoaineella taas "pahimman" tilanteen selvittämiseksi. Ruuvi ei aiheuttanut ongelmia ,vaan nosti rypsiä aivan samoin kuin puupellettiäkin. Rouhimen kanssa tuli ensimmäinen suuri yllätys: Rouhin on säädetty 8mm pelletin mukaan, mutta rikkoo aivan samalla lailla myös (Vapon) kovan 6millin pelletin. Rypsipelletti liukkaana ja pehmeänä tulikin suureksi osaksi rikkoontumattomana läpi rouhimesta. Tavara kyllä lyheni, mutta se pysyi ehjänä. Syöttömäärä samaa luokkaa kuin 6mm:n puupelletillä, vaikka sillä tiedolla ei tee mitään. (Bionan aktiivinen säätö hoitaa) Bionan keraaminen vastus ei käyttöiän maksimoimiseksi kuumene koskaan punahehkuun, koska matalampikin lämpötila riittää sytyttämään rouhitun puun. Siitä seurauksena kokonaisen pelletin sytyttämiseen pitää lämmitysaikaa kasvattaa, varsinkin kun rypsi vielä syttyy muutenkin huonommin. Bionassa on kahdeksan muutettavaa parametriä koskien pelkästään sytytysjaksoa. Arvoja on helppo muuttaa tietokoneohjelmalla, ja valmiita parametritiedostoja voi jakaa vaikka netissä ladattavaksi. Sytytysaika piti kasvattaa yli kaksinkertaiseksi. Biona yrittää sytytystä aina kaksi kertaa (muutettavissa), ja luovuttaa vasta sitten. Sytytys onnistui ilman muutoksiakin toisella yrityksellä, mutta jos tällainen kaasuuntuva tavara ei syty kerralla, voi olla vaara pöllähdyksestä seuraavilla sytytysyrityksillä. Syttymisen jälkeen polttimen sisäinen lämpötila nousi asetusarvoon nopeammin kuin puupelletillä, ja liekki tämän vaiheen aikana oli myös parempi ja rauhallisempi kuin puulla. Kun polttolämpötila saavutettiin, liekki oli komeampi ja kaasumaisempi kuin puulla, ja kattilan lämmönnousu nopeampaa.

Analysaattorin taulusta näkee,että happi- ja häkäarvot ovat suorastaan loistavat. Ne ovat mitattuja arvoja. Hiilidioksidikin pitää aika tarkkaan paikkansa, mutta hyötysuhde ei. Rypsille ei ole määritelty tarvittavia korjauskertoimia, ja puupelletin kertoimet eivät anna oikeita tuloksia, koska energiasisältö ja kosteus ovat tuntemattomia, ja öljyisyys on vielä lisämuuttuja. Todellinen arvo lienee samoissa puupelletin kanssa (86,5-88), ehkä hieman parempi. Ei silti, ei noihinkaan lukuihin tavallinen pellettipoltin pysty. Veto on taas puutaheinää, oikea arvo on 0,019kPa. Siis palaminen on niin hyvää että heti olisi tehnyt mieli siirtyä tähän polttoaineeseen.

Hajun arviointi: Yllättävää kyllä, kun palaminen oli saatu hyvään alkuun, ei kukaan paikalla olleista enää huomannut hajua. Joko Öljy paloi kuumassa liekissä hajuttomasti,tai haju nousi kuuman kaasun kanssa suoraan ylös. Sytytyksen yhteydessä parin minuutin ajan tulee selvä palaneen rasvan haju, joka osan mielestä oli epämielyttävä ja osan ei. Saattaa muodostua ongelmaksi, jos joku naapurustossa ei pidä siitä. Pelletin syttyessäkin tulee hetken palaneen puun hajua, joka omasta mielestäni on pahempi, mutta siihen on totuttu. Naapurin saunanpiipusta tulee koko ajan pahempi käry lämmitettäessä... :) Ja sitten tuli takaisku: Puun tuhkan sulamispiste on erittäin korkea. Muilla, ja varsinkin ruohopohjaisilla polttoaineilla se on matalampi. Tunnettu ongelma turpeen poltossa on tuhkan sulaminen kiinni arinaan kivimäisiksi möykyiksi. Viljankin tuhka sulaa, mutta lämpöä tarvitaan sentään yli 800 astetta. Ruohoilla tilanne on huonompi.

ennakko-odotus oli, että tahmainen puru tarttuu Bionan rouhimeen. Polttojakson jälkeen avasin rouhimen, ja totesin puhtaaksi. Siitäkään ei sitten tullut ongelmaa.

Tuhka oli sulanut polttojakson aikana, ja puhdistusjakson aikana kivettynyt tavaraksi joka ei irronnut kuin taltalla. Seuraava käynnistys olisi rikkonut jotain. Tämän jälkeen määritin IR-mittarilla ja kaasuliekillä tuhkan sulamispisteeksi vain noin 660 astetta. Vielä kokeilin 50/50 seoksena puupelletin kanssa, mutta vieläkin tavaraa kertyi hiukan joka polttojaksosta, joka johtaa ennen pitkää jumittumiseen. Tuhkan sulaminen osoittautui esteeksi tämän tavaran käyttämiselle Bionassa. Tällä perusteella rypsipelletti sopii vain kattilaan, jossa on liikkuva arina. Uskoakseni kaikki polttimet jumiutuvat samoin, mutta eivät ehkä hajoa heti yksinkertaisemman rakenteen vuoksi.

Jatkoa rypsipellettitestille (25.6.2005) Edellisessä kokeessa totesin rypsin ominaisuuksiltaan erinomaiseksi polttoaineeksi. Keskustelin tavaran valmistajan kanssa, ja hän ehdotti polttolämpötilan laskemista tuhkan sulamispisteen alapuolelle. Normaalisti tämä ei ole järkevää eikä mahdollista, koska Bionan ohjaustavasta johtuen esipolton lämpötilaa laskettaessa seoksesta tulee rikkaampi, ja polttoaineen määrä kerralla polttokammiossa suurenee. Lämpötilaa voisi huoletta laskea 740:sta 700:aan, mutta näytti että sitä pitäisi laskea enemmän. Sain kuitenkin tiedon, että rypsin tuhkan ei pitäisi sulaa alle 700 asteen. Tämä sai harkitsemaan uutta testiä. Tuumasta toimeen ryhdyin, kun sain Mbio:lta päivityksen polttimen ohjausohjelmaan. Lämpötilan nouseminen jopa parilla sadalla asteella pollttimen loppukäynnin aikana on ollut ongelma: itsepuhdistus ei tarvitse aivan näin korkeaa lämpötilaa, ja valurautaosat rasittuvat turhaan. Päivityksessä puhallin pysäytetään kuudeksi minuutiksi, jolloin pesästä palaa ensin suurin osa tavarasta pois luonnollisen vedon avulla. Vasta tämän jälkeen käynnistetään puhallin uudelleen polttimen jäähdyttämiseksi ja tuhkan tyhjentämiseksi. Biona-poltin on tässäkin suhteessa ainutlaatuinen: ohjausohjelmaan keksityt parannukset saadaan heti myös polttimen jo ostaneitten asiakkaitten hyödyksi. Vapaata aikaa testeille ei ole oikein ollut, joten päätin uhrata juhannusaaton siihen. Polttoainetestien tekeminen kesällä on vähän aikaavievää kahdesta syystä: testeissä syntyvä lämpö pitää saada hukattua johonkin, kun luonnollista kulutusta ei oikein ole, ja luonnollinen veto on heikompi kuin talvella, joten senkin kanssa on ylimääräistä säätämistä asiallisten tulosten saamiseksi. Testin suoritus: Polttolämpötilan siis laskin aluksi n. 700:aan (mitä ei edes välttämättä olisi tarvinnut tehdä, tuhkaongelma johtui loppulämmöstä).

Käyrästä voi todeta, että lämpötila (punainen) pysyttelee 700:n tuntumassa, ja nousee loppujäähdytyksen aikana vain hetkeksi 780:een. Näin matala polttolämpö puupelletillä merkitsisi huonompia savukaasuarvoja.

Vaan ei rypsipelletillä! Näin hyviin tuloksiin ei pääse puupelletillä millään.

Ja liekki on kaunista katseltavaa. Sininen kuin nestekaasuliekki. Pystyraidat kuvassa johtuvat likaisesta lasista...:)

Ja tässä sitten se tärkeä osio. Rypsin tuhka on sintraantunut hiekkamaiseksi ja mukana on joku isompikin pala. Mutta tavara ei enää ollut kiinni missään. Kuitenkin loppuunpalamatonta tuhkaa syntyy niin paljon että sitä jää arinalle polton jälkeen. Tämä voi aiheuttaa Bionassa liian korkean polttoainepinnan käynnistyksen yhteydessä, ja jopa vastuksen rikkoutumisen. Ei siis siltikään ole suositeltavaa käyttää Bionassa mitään muuta kuin puupellettiä, jolle sen ainutlaatuinen itsepuhdistuvuus on suunniteltu. Puupelletti palaa loppuun, ja pesä jää tyhjäksi seuraavaa käynnistystä varten. Kokeilin myös 50/50 seosta puupelletin kanssa. Pesään jäävän aineksen määrä on alle puolet kuvassa näkyvästä, mutta sekin voi olla liikaa ajan mittaan. Raskas tuhka ei pääse poistumaan pohjalta mihinkään, vaan määrä lisääntyy vähitellen. Sintraantuneitten aineitten luukku ei "niele" noin suuria määriä. Lisäksi seoksen savu- ja tehoarvot eivät ole enää juurikaan puhdasta puupellettiä parempia, joten vastaavaa iloa ei seoksesta ole, kun ajattelee myös mahdolliset haitat Testaan näitä vain osoittaakseni Bionan toimintaperiaatteen ylivoimaisuuden: Poltin pystyy polttamaan hyvillä arvoilla melkein mitä vain. Muun, kuin puupelletin, käyttö on polttimen omistajan vastuulla: takuu ei ole voimassa.

Kauran polttotesti (25.6.2005) Viljojen polttamisesta on vouhotettu viime aikoina niin paljon, että pakkohan sitäkin oli kokeilla, vaikka ajatus tuntuukin älyttömältä. Ennakko-odotukset: Kaikkia leipäviljoja on yritetty polttaa, mutta parhaiten poltettavaksi sopii kuulemma kaura, joten en yrittänytkään muuta. Ruotsalaisen laboratoriotestin perusteella tiesin, että kauran savukaasussa on pari kymmentä vaaralliseksi luokiteltua ainetta. (syövyttäviä, kasvihuonekaasuja ja syöpää aiheuttavia). Yllätys yllätys, puupelletissäkin on kahdeksan, mutta pitoisuudet ovat niin pieniä, että niitä ei tarvitse huomioida. Viljassa pitoisuudet ovat suurempia. Tärkeämpi asia on kauran sisältämä rikki. Polttoöljykin sisältää rikkiä, ja aina on puhuttu öljyn piippua syövyttävästä vaikutuksesta. Mutta nyt se tärkeä ero: Polttoöljy sisältää 0% vettä, mutta kaura 10-16% ! (Poltettavaksi tarkoitettu kaura pitäisi kuivata 10%:iin, mutta useimmiten kaura jätetään 13-16%:iin. Testaamani kosteus oli 14%) On tunnettua, että rikki kuivana on lievä myrkky, palaessaan se yhtyy hapen kanssa muodostaen kaasumaista rikkidioksidia. Kuuma rikkidioksidikaasu yhtyy hanakasti vesihöyryn kanssa, ja muodostaa rikkihappoa!  Rikkihappo syövyttää tehokkaasti rautaa ja laastia. Piipun tiilet kestävät paremmin,mutta saumat häviävät. Öljyä poltettaessa kattila pysyy yleensä kuivana, ja siksi syöpymistä ei tapahdu. Piippukin syöpyy yleensä vain ylhäältä, koska kosteutta on vain siellä kaasujen jäähtyessä. Kaurassa taas rikkihapon muodostumiseen tarvittava kosteus on mukana jo polttoaineessa! Kauraa poltettaessa syöpymisvaara koskee sekä kattilaa, että koko piippua. Hajuhaitta on taas makuasia: ainakin käynnistyksen yhteydessä syntyy savua ja hajua. Kytevän viljan haju on ainakin minusta ikävämpi kuin vaikka rypsin "pullanhaju". Syttyminen on kuulemani  mukaan huonoa.

Ja sitten se kauhea tuhkamäärä. Tämä kuva on lainattu ruotsalaisesta artikkelista. Poltin kuvassa lienee AgroTek, jossa väitetään olevan jotain kauran polttoon liittyviä virityksiä. Se, että poltinpää kuvassa on täynnä, johtunee pesän täyttymisestä, mutta uskoakseni poltinpäästä tulee tuon näköinen alle viikon muutenkin, ellei polttimessa ole jotain automaattista mekaanista puhdistuslaitetta.

Testin suoritus: Kaura on pientä ja liukasta, mutta Bionan erikoisella kuljetinruuvilla ei näyttänyt olevan ongelmia senkään kanssa. Tiesin kauran huonosti syttyväksi, ja aloitin kokeilun rypsipelletillä käyttämilläni sytytysarvoilla. (kuumennusaika yli kaksinkertainen puupellettiin verrattuna) Ja mitä vielä! 200sek. kuumennusaika ei riittänyt mihinkään. Bionan vastus ei kestävyyssyistä kuumenna ilmaa mihinkään 600-700 asteeseen kuten monissa polttimissa on. Kauran kanssa tällainen lämpötila olisi parempi. Vielä aikaa pidentämällä sain tavaran lopulta syttymään (sytytysjaksoa piti muuttaa monella tavalla, jotta varma syttyminen saatiin aikaan) . Syttymisen jälkeen tavara tarvitsisi aikaa, jotta hehkurintama ehtisi levitä läpi koko massan, mutta Biona "parempaan polttoaineeseen tottuneena" aloittaa tehokäynnin liian aikaisin. Tällöin tavaran määrä polttimen sisällä nousee niin korkealle, että valosilmä ei enää näe liekkiä, ja poltin sammuu. Syttymisvaiheessa palaminen on sen verran kehnoa, että piipusta tulee sinistä savua, joka ainakin minun mielestäni on erittäin ikävän hajuista. Ja kielelle tulee aivan selkeästi rikin maku! Samoin kuin huonosti palavasta öljykattilasta. Yllätyksekseni, kun lopulta sai kunnon palamisen aikaan, savu oli väritöntä eikä hajua ainakaan vierestä enää havainnut. Hyvin pitkään temppuiltuani (ja todettuani, että kaura tosiaankin on vaikea polttoaine) sain lopulta tasaisen palamisen aikaan.

Ensimmäinen yllätys oli kaurasta lähtevä heikko teho. Polttimen sisäisen lämpötilan nouseminen sopivalle alueelle tuntui kestävän iäisyyden, eikä sinä aikana kattilan lämpö noussut yhtään. (pelletillä kattilanlämpö alkaa nousta jo sinä aikana, kun poltin vasta lämpiää) Kun lopulta lämpö nousi,kokeilin muuttaa polttimen sisäistä lämpötilaa välillä 650-750 astetta. Muilla polttoaineilla kaasuuntumislämpötilan säätäminen vaikuttaa heti tehoon ja palamisen laatuun (näkyy savukaasuanalyysissä), kauralla ei merkittävää vaikutusta. Viereisessä kuvassa kauran palamisliekki. Liekin hunnussa näkyy palamattomien kaasujen leimahduksia. En pysty mittaamaan toisioliekin lämpötilaa, mutta selvästi puupellettiä (1100 astetta) kylmemmältä se näyttää. Johtuuko huono toisiopalaminen matalammasta lämpötilasta vai ovatko palamatta jäävät kaasut jotain, mille tällaiset lämpötilat eivät lainkaan riitä, sitä en osaa sanoa. Hitaamman polttoaineen kaasuuntumisen vuoksi toisio- ja tertiääri-ilmaa (Bionassa ilma syötetään liekkiin kolmessa vaiheessa) varmasti ainakin on riittävästi käytettävissä, mikä kyllä näkyy savuanalyysissäkin.

Tässä tyypillinen näyttö, minkä kauralla sain. En tosiaankaan viitsinyt etsiä kauralle emissiokertoimia, joten hiilidioksidi ei ole tarkka (tuohon suuntaan kyllä, eli turhan vähän) Kaurassa on kosteutta enemmän ja vapaata vetyä enemmän, joten Nettotehokkuus jää seiskalla alkavaksi (vertaa puu ja rypsi: 88-90,5%) Mittaus siis suoritettu puupelletin arvoilla, siksi tulkinta heittää. Savukaasun lämpö on huonon lämmöntuoton vuoksi matala, ja kattilan lämmönnousu kestää tosi kauan. Jos kaasuuntumislämpöä nostaa, savukaasuja saa vähän ylös, mutta yli-ilma ja häkäpitoisuus huononevat entisestäänkin, joten lopputulos on sama.

Polttimen jäähtymisen jälkeen pesässä on tällaista möhjöä. Se ei ole lasittunutta ei kovin kiinni, varisee kun vähän koskee. Palopesän seinässä oleva kerros oli vielä punainen, ei siis kunnolla jäähtynyt. Pesään jäänyt tavara estää polttimen käytön kauralla, koska pesä täyttyy vähitellen aiheuttaen häiriön.

Poltin kauraa kaksi muoviämpärillistä eli aika tarkkaan 10 kiloa. Tuhkaa tuli näin paljon. Kauran tuhka on karkeaa, eikä painu kasaan, joten se tarvitsee paljon tilavuutta. Tavallisesti kattilan pohjalle jää yhtä paljon, kun olen polttanut noin suursäkillisen (500kg) puupellettiä. Tosin osa siitä tuhkasta on hävinnyt taivaalle... En väitä, että Biona polttaisi kauraa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tästä testistä saamani kokemukset (erittäin huono lämmöntuotto, myrkylliset savukaasut, huono syttyvyys, suuri tuhkamäärä) saavat minut säilyttämään henkilökohtaisen ennakkomielipiteeni: Viljan polttamisessa ei ole mitään järkeä!  Ei ainakaan, jos sen joutuu ostamaan. Maanviljelijällä, joka on saanut suuremman osan viljelytulosta tukena, voi kauran polttaminen tuntua järkevältä: jos viljan laatu menee rehuluokkaan, siitä ei saa myydessä kuin muutaman sentin kilolta. Tällöin tavara on itselle "lähes ilmaista". Kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka paljon nopeammin kallis kattila ja piippu tuhoutuvat, ja nimenomaan viljalle tehty poltin on arvokas investointi. Lisäksi tuhkamäärästä on ylimääräistä työtä.

Yhteenveto tähänastisita kokeiluista ja tuleva ohjelma: Viljat aion jättää sovinnolla rauhaan!  Rypsipelletti oli erittäin mielenkiintoinen ja kehityskelpoinen polttoaine, mutta ikävä kyllä ei aivan täydellisesti ollut yhteensopiva Bionan kanssa. Harmi sinänsä, koska en usko yhtä loistavia palamisarvoja saavutettavan polttimella, jossa ei ole aktiivista syöttöä, ja Biona on ainoa joka säätyy kaasuuntumislämpötilan mukaan. Palaan polttokokeisiin, kun jotain mielenkiintoisia materiaaleja käsiini saan. Ruohopohjaisia pellettejä haluan kokeilla ihan mielenkiinnosta, vaikka tiedossa onkin ilman muuta vaikeuksia tuhkan alhaisen sulamispisteen vuoksi. Vapolla on kova projekti energiaruo-on (ruokohelpi) kanssa, mutta eivät kerro, aiotaanko siitä edes koskaan pellettiä tehdä. Sopinee paremmin isoille laitoksille suoraan paalattuna. Varmaan edullisen järkevä polttoaine olisi jätepaperista tehty pelletti. Tällaista on tehty, mutta en ole mistään saanut käsiini. Ja nyt oikein viikon vitsi: Kukaan ei jätepaperipellettiä voi valmistaakaan kaupalliseti markkinoitavaksi, koska EU-direktiivi kieltää sen!  Ei järjen häivääkään!  Kierrätyspaperi luokitellaan jätteeksi ja direktiivin mukaan jätettä ei saa palauttaa kiertoon tuotteena. Jätepaperissa pitää toki ottaa huomioon painovärin myrkyllisyys poltettaessa, ja aikakauslehtien kiiltopaperin tuottama tuhkamäärä, mutta pelletin raaka-aineeksi löytyisi varmaan suoraankin, ainakin lajittelemalla, materiaalia joka ei edellisiä sisällä. Mutta direktiivi on direktiivi, ja ainakin Suomessa kuin raamatun sana, siitä ei saa poiketa. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ideoita tässä esittämistäni ajatuksista. Joko suoraan sähköpostilla, tai jos julkisesti haluatte haukkua, vaikka Pelletfoorumin keskusteluissa :)     Siellä on ainakin avaamani keskustelu muista polttoaineista pellettipolttimella.