KTarke.net artikkeli - pelletin polttoa stokerilla

Pelletin polttamisesta stokerilla

Käytettyäni Säätötuli 20-stokeria pelletillä kolmena talvena, kerron tässä havainnoistani.

Perusteet: Stokeri on vanha keksintö, ja tarkoitettu lähinnä hakkeen polttamiseen. Stokeri koostuu yksinkertaisista
osista, ja sisältää kuitenkin aina seuraavat:
Palopää. Useimmiten ulkoapäin katsottuna nelikulmainen, sisältä pyöreä. Sisäputkessa on vaihteleva määrä reikiä,
joista syötetään sekä ensiö- että toisioilma liekkiin. Ilma puhalletaan ulko- ja sisävaipan väliin, jolloin se myös jäähdyttää
kumpaakin taaten pitemmän iän. Stokerien palopäät ovat tukevista aineista tehtyjä, sisäputki useimmiten valurautaa.
Puhallin tai puhaltimet ovat kiinni suoraan palopäässä.
Säiliö. Stokeriin kuuluu olennaisena osana säiliö. Pienissä laitteissa palopää on kiinnitetty suoraan säiliön kylkeen,
isoissa säiliö voi olla jopa yli kymmenen metrin päässä. Säiliö on useimmiten kokonaan metallirakenteinen. Tärkeää on säiliön ilmatiiviys. Ilmaa ei saa kulkea säiliön ja palopään välisen kuljettimen sisällä kumpaankaan suuntaan.
Syöttöruuvi. Ruuvikuljetin tuo polttoainetta säiliöstä palopäähän. Useimmiten ruuvin loppupää on heti palovyöhykkeen takana samassa linjassa poltinputken kanssa. Polttoaine siis työnnetään palamisalueelle, eikä pudoteta. Isoilla syöttö-
määrillä tämä auttaa myös palopään puhtaanapidossa työntämällä tuhkaa edellään.
Säiliön ja palopään väliin voidaan laittaa myös sulkusyötin paloturvallisuuden parantamiseksi. Tätä käytetään yleensä
isotehoisissa laitteissa, ja silloin säiliön ei tarvitse myöskään olla niin tiivis.

Stokereissa ei ole automaattista sytytystä. polttoaine sytytetään kerran käsin, ja lämmitystaukojen aikana palopäähän
jää ylläpitohehku ,joka sytyttää taas uuden polttoaineen, kun lämpöä tarvitaan. Useimmiten stokerin ohjauskeskus syöttää
tauon aikana tietyin väliajoin vähän lisää polttoainetta palopäähän. Tämä ylläpitää hehkua, ja estää tulen matelemisen ruuvia pitkin säiliöön. Siksi säiliön pitää olla ilmatiivis. Jos ilmaa pääsee virtaamaan ruuvin läpi, palaminen voi edetä säiliöön. Samoin ylläpitohehku aiheuttaa seuraavan ongelman:

Polttimen säädöistä:
Käytin stokeria ensin vanhassa isossa valurautakattilassa, jossa oli tilaa liekille runsaasti. Tässä pääsin polttimen kannalta parhaimpaan tuloksen säätämällä ilman niin suurelle, että polttoaine ei juuri lentänyt ulos palopäästä kesken palamisen. Tällöin palopää pysyy puhtaampana, ja myös liekki saa riittävästi toisioilmaa jolloin palaminen on puhdasta.
Näin säädettynä liekin pituus saattaa olla jopa puoli metriä, joten tällaista säätöä ei voi käyttää ahtaassa kattilassa. (liekkihän ei saisi törmätä kattilan seinään) Lyhyemmällä liekillä poltettaessa tuhkaa kertyy palopäähän, koska puhallus ei jaksa sitä heittää pois. Tavaraa kertyy niin paljon, että palopää pitää puhdistaa kerran viikossa. Se ei kuitenkaan ole ongelma, jos poltinta ei tarvitse vetää pois paikoiltaan, vaan siihen pääsee käsiksi toisesta luukusta, kuten kuvassa.

Stokerin valmistaja antoi suositusarvoina pelletille 0-15,5-20,5-15. Näistä ensimmäinen on työsyke eli ruuvi pyörimisaika, toinen ylläpitoteho eli kuinka usein annetaan ylläpitoannos silloin kun poltin ei pala, ja kolmas käyntiteho eli kuinka pitkä tauko työsykkeen välillä pidetään. Annetuilla arvoilla pellettiä annetaan mielestäni runsaasti ja se ehtii palaa niin loppuun, että liekki häviää näkyvistä, jolloin myös seuraavan annoksen syttymiseen menee hetki aikaa. Palaminen on "jaksottaista" ja jäähtyvää tuhkaa ehtii kertyä polttimen pohjalle, koska pienehkö puhallus ei sitä pysty heittämään pois.
Itse käytin mieluummin arvoja 1,5,55-75 jolloin polttimeen tulee usein hyvin pieni annos. Tällöin liekki palaa koko ajan samanlaisena ja teho on hyvä. Liekki vain mielellään kasvaa pitkäksi, ja törmää pesän seinään pienessä kattilassa.

Pitää myös muistaa, että stokerin tehoarvo on annettu yleensä hakkeen mukaan, joten pellettikäytössä siitä saadaan jopa yli kaksinkertainen teho. Stokeri kyllä rakenteestaan johtuen kestää tämän hyvin.

Stokerin pelletinkulutus on ehkä hieman suurempi kuin pellettipolttimilla, mutta toisaalta on aivan sama mitä säiliöön laittaa. Purusta ei ole kiusaa, ja kaikki muutkin epäpuhtaudet menevät läpi. Minulla oli tapana lakaista lattialta tippuneet pelletit takaisin säiliöön. Mukana meni hiekkaa ja roskia, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Kolmena talvena stokerissa ei ollut yhtään häiriötä. Muutaman kerran laite sammui, kun olin unohtanut täyttää säiliön.

Suurin murhe Säätötulen stokerissa on ylikuumeneminen. Poltinpään ja säiliön välissä on ruuvia vain 20 senttiä. Kun poltin on pysähdyksissä, ylläpitohehku lämmittää polttimen vaippaa ja lämpö johtuu ruuviputkeen ja säiliöön. Minulla oli lämpömittari poltinputken päällä säiliön juuressa. Talvella putken lämpö laski palamisen aikana n. 40 asteeseen ja nousi tauon aikana n. 60 asteeseen. Vaan kevään tullessa kun poltin ei enää käy kuin käyttöveden tuottoa varten, poltinpään kuori lämpenee jopa yli 300 asteeseen, ja ruuvin putkikin toiselle sadalle.(Näin käy, kun poltin ei enää käy kuin kerran tunnissa tai harvemmin) Tämä ei vielä pysty sytyttämään pellettiä, mutta alkaa olla turvarajalla. Lyhyeen putkeen olisi voinut laittaa puhaltimen jäähdyttämään (kokeilin,toimii) mutta katsoin järkevämmäksi käyttää stokeria vain lämmityskautena, ja tein kesällä käyttöveden sähkövaraajalla. Pitemmällä "kaulalla" varustetuissa polttimissa tätä ongelmaa ei niinkään ole.

Stokereihin saa vesisammutusjärjestelmän, mutta sitä ei vaadita pienitehoisissa polttimissa. Sammutus perustuu lämmön mittaamiseen ruuviputkesta, joten minullakin se olisi lauennut turhaan useita kertoja, koska termostaatti asetetaan useimmiten 70-80 asteeseen. Yhden kerran minulla pääsi tuli säiliöön. Se oli heti alkuun ostettuani laitteen, kun en tajunnut tarkistaa, että kansi oli tehtaan jäljiltä huonosti paikoillaan, ja tiiviste ei painunut tiiviisti. Siitä näkee, että kannen pitää todella tiivis. Toisin kuin harvalla hakkeella, pelletillä ei säiliössä tapahdu todella palamista, vaan säiliön pohjalla on ilman happea hehkuva tervakasa. Noussut lämpötila saa pelletistä irtoamaan kosteutta vesihöyrynä, eikä palo leviä.
Sammumaan sitä ei saa muuten kuin tyhjentämällä säiliön, mutta liekkiäkään ei missään vaiheessa esille tullut.

Stokerin hyvät ja huonot puolet:

Plussat

-yksinkertainen rakenne, erittäin kestävä
-oma säiliö
-ei puruongelmia.
-voi polttaa, mitä löytyy (pellettiä,haketta,turvetta,viljaa...)
-yksinkertaiset säädöt,helppo käyttää.

Miinukset

-vaatii 3-vaihesähköä. (hinnan ja yksinkertaisuuden vuoksi vaihdemoottori on useimmiten 3-v. Sen voi vaihtaa, tai
kytkeä kondensaattorilla 1-vaiheiseksi mutta silloin voima vähän putoaa.) muut osat ovat 1-v.
-ainakin "lyhytkaulainen" malli ei sovellu kesällä käytettäväksi.
-säädöistä riippuen vaatii puhdistusta (helppo) jopa kerran viikossa, mutta niin monet pellettipolttimetkin.

Yhteenveto:

Sinä aikana, mitä stokeria käytin, olin tyytyväinen sen varmaan toimintaan. Oma säiliö, 240 litraa, riitti kovimmillakin pakkasilla aina vähintään kahdeksi vuorokaudeksi. Sopii siis käyttöön, jossa on mahdollisuus käydä kerran päivässä katsomassa pannuhuoneessa. Sopii siis mainiosti, jos on ennen polttanut puita, kerran päivässä tai joka toinen päivä.
Itse pidän työvaatteita kuivumassa pannuhuoneessa, joten itse kävin automaattisesti joka päivä pannuhuoneessa eikä siitä ollut vaivaa. Kolmen talven käytön jälkeen ei laitteessa ole havaittavissa mitään kulumisen merkkiä missään.

Käyttämäni laite oli siis Säätötuli standard 240/20, lisätietoja valmistajalta http://www.saatotuli.fi/standard.html

takaisin pääsivulle